Lahtiset.com

Oltiin taasen Hamman kanssa nauttimassa upeasta tai oikeammin upeista esityksistä Olavinlinnan upeissa puitteissa, sillä tällä kertaa näimme peräti kaksi oopperaa. Vuorossa olivat Cavalleria rusticana ja Pajatso. Cavallerian Pääsiäishymni oli juuri niin upea, kuin olin kuvitellutkin. Cavallerianhan kaikki tottakai muistavat Kummisetä kolmosesta, eikö niin ??? Kyllä oli taas mannaa sielulle ja mielelle kuulla livenä sellaista, jota yleensä kuuntelee kotistereoista silloin, kun mies ei ole kotona Väliajalla nautittiin upeista näkymistä Hamman kanssa ja juotiin lasilliset valkoviiniä. Voinkin tässä jo kertoa, että ensi vuonna oopperajuhlien ohjelmistoon tulee Verdin Aida, jonka aion mennä katsomaan, luultavimmin taasen Hamma-kälyn kanssa! 8)

P.S. Samielin kosteat seikkailut Sillansuussa ja treffit haudankaivajan kanssa jääkööt kertomatta, sillä sen stoorin mutkiin ei taivu meikäläisen kerrontataito

Mistähän päivämäärästä lähtien sellainen sairaalloinen kiljunta on ollut upeaa?
Uskon ja olen aivan varma että Samielin seikkailut siellä ravitsemusliikkeessä ovat kulttuurillisesti paljon suuremmoisempi tapahtuma kuin siellä kivikasassa ollut. S-linnassa vielä jälkipolvetkin puhuvat tapahtuneesta,voihan vittulankäki.

Että tuo isipappa noin kovaa kieltä käyttää. Ooppera oli jälleen mahtava kokemus, ja ei tekis pahaa kokeilla tuon miesväenkään. Saattais jopa yllättyä, ja vahingossa pitää ko. taiteen lajista. Helppohan sitä on kuppia kallistaa ja siitä juttua vääntää, mutta ei ne jutut kovin pitkälle kiinnosta kun aina pysyvät jotakuinkin samanlaisina, saatikka sitten että saako niistä minkään asteista tolkkua. Taiteen helmistä keskustelu on huomattavasti antoisampaa (ja miesväki huomio, siitäkin voi keskustella sitten tuopposen ääressä esim. esityksen jälkeen), ja täytyy sanoa että vaikkei oopperasta muuten pitäisikään niin Olavinlinna luo niin mahtavat puitteet että jo se pelkästään on kokemuksen arvoista. Suosittelisin myös Savonlinnan Balettijuhlilla käyntiä, sillä se oli myöskin ihan tosi upea kokemus, kesäkuussa kävin kattomassa mahtavan Gisellen, jossa melkein tippa tuli linssiin sitä kauneutta ihaillessa. Ens kesänä täytyy mennä kanssa Savonlinnan kulttuuritarjontaan tutustumaan, ja Aida on ehdottomasti ohjelmistossa!

Vittulankäki, lat. käekiae vithus kännikus, esiintyy usein oopperajuhlien jatkoilla. Tyypillisiä tuntomerkkejä ovat harittava katse, epävakaa askellus, rivot huomautukset kanssaeläjille ja huomattava paha haju, joskus jopa löyhkä. Kypsään tilaan ehtineen käen tunnistaa ns. laatoista, joita ilmaantuu käen rintamuksille (usein pistäväntuoksuisia ja epämiellyttävän näköisiä) ja märähköstä perästä ( pidätyskyky pettää ennen pitkää). Käki "laulaa" sitä kovempaa ja mahtavammin, mitä pitemmälle ilta ehtii, usein kaikkien muiden harmiksi. Aamuisin tämä kiusallinenkin otus pysyttelee hyvin hiljaa ja lymyää nurkissa korvat luimussa ja suu kuivana, jolloin sille pitää antaa kunnon sapiskaa vähintäänkin marmorikaulimella. Ei suositella ensimmäiseksi kotieläimeksi.