Juhannuksena punttasin kauheasti hyvää ruokaa, joten pelkään, että uudessa kuvassa havaittava keskivartalon pullistuma kertoo myös omalla karulla tavallaan kesäkilojen saapumisesta. Kuvahan ei valehtele....
Mutta muuten juhannus sujui kivan rennosti Saimaan vesistöjen äärellä.
Tietty ruuan kyytipojaksi oli hyvää viiniä, mutta varsin kohtuudella - tietysti
Ilmatkin suosivat niin, että vesillä tuli vietettyä tovi jos toinenkin ilman, että kastuin. Se oli nastaa... 
Juhannuspäivän aamuna heräsin jostakin ihmeen syystä puoli kuusi. Menin ulos ja peilityyni vesi oli vaikuttavimmillaan. Pisteeksi iin päälle lahdelle laskeutui yksi joutsen - (eli siis tämä yksilö oli vielä nuori lajinsa edustaja, joka ei ollut vielä tänä kesänä paritunut mutta oli jo sen verran vanha, että oli jo väriltään kokovalkoinen). Tämä laulujoutsenyksilö oli ehkä katsastamassa tulevia pesintämestoja, mutta joka tapauksessa se souteli ja lauleli tovin lahdella, kunnes aukaisi siipensä ja ponkaisi vaikuttavaan lentoon kiihdyttäen peilityynen veden päällä - siipien läiske oli mahtavaa kuultavaa. Tämä kaikki sai minut valtavasti herkistymään - ihan on teille ystävät tämä rehellisesti tunnustettava
Et ihan niin "Sibeliaanisis" fiilareis män miun Juhannus Toki uin, saunoin ja narrasin sikäläisissä maisemissa hyvin viihtyviä Kuhankeittäjiä - niiden kans on kiva vihellellä kilpaa... Myös komea lintu...
Hei - työ varmaan jo tylsistytten miun ornitologisten tutkimusten parissa
Päätän siis tämän repostaashini tähän ja toivottelen kaikillen rentoja kesäkuun lopun päiviä
8)